• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

FinnHEMS-lääkärit arvioivat pelastaneensa 168 potilaan hengen

FinnHEMS-kopterit hälytettiin viime vuonna yhteensä 14 062 tehtävälle. 168 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua, arvioivat koptereissa työskentelevät lääkärit.

FinnHEMS-lääkärit arvioivat tehtävillään potilaiden selviytymistä. Viime vuoden tilastojen mukaan lääkärit olivat arvioineet, että 168 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua.
"Potilaan luokitus on lääkäreiden subjektiivinen arvio, jonka he tekevät HEMS Benefit Scoren mukaisesti", FinnHEMS Oy:n tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen sanoo.
FinnHEMS kohtasi potilaan viime vuonna 4693 kertaa, joten todennäköisen henkeäpelastavan avun kopterilääkäriltä sai 3,6% potilaista. HEMS Benefit Scoren mukainen arvio tehdään potilasta sairaalaan luovuttaessa, eikä siinä vaiheessa tehty arvio kerro mitään potilaan sekundaariselviytymisestä.


Kopterikyydit lisääntyivät erityisesti Kuopiossa

Helikopterilla kuljetettavien potilaiden osuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Viime vuonna lähes joka kymmenes (435) potilasta kuljetettiin helikopterilla sairaalaan. Eniten kuljetukset lisääntyivät Kuopiossa, lähes 30%. Viimeisen viiden vuoden aikana Kuopion kopteri on lähes viisinkertaistanut potilaskuljetuksensa.

"Toimintatapoja on vuosien saatossa mukautettu potilaiden sekä koko ensihoidon tarpeiden suuntaisesti. Jos ennen kysyttiin: Miksi potilasta kuljetetaan? - Nykyään kysymme: Miksi emme kuljettaisi, jos potilas joka tapauksessa tarvitsee lääkäriä matkalla sairaalaan? Tietyissä tapauksissa helikopterilla voidaan saavuttaa maantiekuljetukseen verrattuna potilaan kannalta merkittävä aikahyöty. Samalla se vapauttaa ambulanssin takaisin hälytysvalmiuteen omalle alueelleen", sanoo Kuopion tukikohdan vastuulääkäri Pamela Hiltunen.

Systole kysyi: Oliko Kuopiossa havaittavissa jotakin tiettyjä potilasryhmiä, joiden todettiin hyötyvän aiempaa enemmän kopterikuljetuksesta? Ja millä kriteereillä tai oireilla edellä mainituissa potilasryhmissä viime vuonna päädyttiin potilaskuljetukseen ilmateitse useammin? FinnHEMSillä ei ollut kysymyksiin vastausta.



Muutoksia hälytysmäärissä

Hälytysmäärissä tapahtui muutoksia erityisesti Vantaan ja Oulun tukikohdissa. Vantaalla hälytyksiä kirjattiin yli 500 vähemmän kuin edellisvuonna, mikä vastaa 18 prosentin pudotusta. Muutos johtuu hälytysohjeeseen tehdystä päivityksestä.

"Kun ennen FinnHEMS hälytettiin tiettyjen hälytyskoodien osalta automaattisesti, nyt miehistö jää odottamaan lisätietoja ensivasteyksiköltä, joka on ehtinyt nopeasti kohteeseen. Päätös lähdöstä tehdään, kun ensihoitaja on varmistanut tilanteen paikan päällä. Siten vältetään tehtävät, joissa ei ole todellista tarvetta lääkäriyksikölle", kertoo Vantaan tukikohdan vt. vastuulääkäri Mikael Äyräs.
Uuden käytännön myötä lääkärihelikopterin apu saadaan entistä tehokkaammin osoitettua niille, jotka sitä tutkitusti tarvitsevat.

Oulussa hälytysmäärät kasvoivat edellisvuodesta 11 prosentilla. Kehitykseen vaikuttaa Oulun hätäkeskuksessa marraskuun lopussa käyttöönotettu uusi ERICA-tietojärjestelmä, jonka myötä FinnHEMSin saamien hälytysten määrä 1,5-kertaistui ja peräti neljä viidestä hälytyksestä peruttiin. 

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2019. All Rights Reserved.