• Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
Previous Next

LfE-konferenssissa edistettiin positiivista työkulttuuria

Järjsetyksessä toinen Learning from Exellence -konferenssi pidetttin Birminghamissa viime marraskuussa. Sen teemana oli positiivisen työkulttuurin kehittäminen. LfE-konseptin isä Adrian Plunkett summasi teeman ympärille kutsutun konferenssin annin.





Puhujat yksi toisensa jälkeen kertoivat siitä, kuinka positiivinen kanssakäyminen ja kannustava ilmapiiri työpaikoilla on avain onneen.
Kun puhutaan ystävällisyydestä, kunnioituksesta ja toisen työn arvostamisesta, sen ymmärretään usein olevan jotakin vaaleanpunaista höttöä – tunnepuhetta, jolle ei juuri tällä hetkellä ole sijaa. Kun LfE:stä aletaan puhua, saatetaan todeta: ”Antakaapa nyt aikuisten puhua loppuun, sitten voidaan kuunnella tätä tunnepuhehömpötystä”, tai ”ymmärrän kyllä tämän kaiken puheen kunnioituksesta ja arvostuksesta, mutta keskeytetään ensin vahingot ja keskitytään sitten vasta tähän vähemmän tärkeään hömppään.” 

LfE tarjoaa olemassa olonsa tueksi kovaa dataa. Päivän aikana oli esitelty lukuisia tutkimuksia siitä, kuinka positiivisen raportointijärjestelmän avulla on saatu nostettua sekä työtyytyväisyyttä että tuottavuutta. LfE-konseptin isä, Adrian Plunkett, esitteli NHS-alueen tilastot, jotka kertoivat, että alueella on vähemmän haittatapahtumia, enemmän tyytyväisiä työntekijöitä ja merkittävästi enemmän hoitoonsa tyytyväisiä potilaita LfE:n käyttöönoton jälkeen kuin ennen sitä. Kaikki tämä on tapahtunut vain neljässä vuodessa. Voidaan siis sanoa, että ainakin NHS-alueella on dataa jo riittävästi. Sillä voidaan perustella LfE:n edistävän, ei ainoastaan työhyvinvointia tai potilasturvallisuutta, vaan myös potilaiden positiivista kokemusta saamastaan hoidosta. ”Jos tällä voidaan todistetusti edistää kansanterveyttä, se ei voi olla paskapuhetta!” Plunkett sanoo. 

Kun kaikki menee hyvin, ajatellaan yleensä, ettei ole mitään opittavaa, koska kaikkihan meni hyvin. On kuitenkin kysyttävä, miksi kaikki meni hyvin ja tehdä se näkyväksi. Pitää myös kysyä mikä olisi voinut mennä huonosti mutta menikin hyvin?

Plunkett myös mainitsi eräästä hiljattain tehdystä aivotutkimuksesta, joka osoitti vääräksi vanhan uskomuksen siitä, että virheistä oppisi parhaiten. Tosiasiassa menestys ja onnistumiset stimuloivat aivoja huomattavasti enemmän kuin ”kantapään kautta” oppiminen.

Korkeasti suoriutuville työyhteisöille on tutkitusti ominaista, että positiivista palautetta annetaan noin kuusi kertaa enemmän kuin huonosti suoriutuvissa työyhteisöissä. 

Viime kädessä kaikki edellä mainittu voidaan aina rationalisoida etenkin ylimmälle johdolle voiton maksimoinnin periaatteella – hyvinvoiva työyhteisö kun sattuu olemaan myös se tuottavin työyhteisö.

Teksti Lauri Riihimäki

Lue 15.11.2018 pidetystä Learnig from Exellence -konferenssista lisää seuraavasta Systolesta 1/2019.

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2019. All Rights Reserved.