• Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
Previous Next

Meemistä huolimatta kaikki voivat rekisteröityä elinluovuttajaksi!

"Kun liikut pimeällä ilman heijastinta, rekisteröidy elinluovuttajaksi, voit pelastaa jonkun hengen" -meemiä on jaettu somessa paljon. Siinä on hyvä idea, mutta toteutus ontuu.
Elinluovuttajaksi rekisteröitymistä ei kannattaisi iskulausein rajata vain välinpitämättömyydellään itsensä hengenvaaraan asettaneiden tehtäväksi, vaan kaikkien kannattaa rekisteröityä elinluovuttajaksi!

"Kun liikut pimeällä ilman heijastinta, rekisteröidy elinluovuttajaksi, voit pelastaa jonkun hengen" -meemiä jaettiin somessa runsaasti. Kun meemiä pohtii enemmän, siitä syntyy kysymyksiä, joita ei välttämättä ole mietitty loppuun asti. Kysymykset voivat asettaa meemin päinvastaiseen valoon kuin mitä sen on alunperin tarkoitettu kertovan.


- Miksi vain pimeällä ilman heijastinta liikkuvan kannattaa rekisteröityä elinluovuttajaksi? Maalais- ja kaupunkilaisjärjellä ajatellen myös heijastinta käyttävien ja valoisalla liikkuvienkin kannattaisi rekisteröityä elinluovuttajiksi. Tällöin olisi mahdollista saada yhä enemmän potentiaalisia luovuttajia ja myös pelastaa yhä useamman henki. 


- Miksi rekisteröityminen kannattaa tehdä vain pimeällä ja liikkeessä? Rekisteröitymisen luulisi sujuvan paremmin, jos se tehdään valoisassa paikassa ja paikoillaan ollen. 


- Miksi vain pimeällä ilman heijastinta liikkuvat ja elinluovuttajiksi rekisteröityneet voivat pelastaa ihmishenkiä? Lain mukaan auttamisvelvollisuus koskee ihan kaikkia ihmisiä rekisteriin liittymisestä, valoisuuden määrästä tai turvallisuusvälineiden määrästä riippumatta. Ennemminkin kaikkia ihmisiä tulisi rohkaista auttamaan hengenvaaraan joutunutta.


Syväanalyysi: Mitä useampi rekisteröityy elinluovuttajaksi olosuhteista tai rekvisiitan käytöstä huolimatta, sitä useammalla elimiä tarvitsevilla on parempi mahdollisuus selvitä. Siksi rekisteröitymistä ei kannattaisi iskulausein rajata vain välinpitämättömyydellään itsensä hengenvaaraan asettaneiden tehtäväksi.

Voit ilmaista elinluovutustahtosi:
- Tilaa elinluovutuskortti.
- Lataa mobiilisovellus.
- Kerro tahtosi läheisillesi.



Elinsiirtolapset ovat sankareita

19.-23.11.2018 on Elinsiirtolasten viikko. Munuais- ja maksaliitto järjestää Elinsiirtolasten viikolla päivätapahtumat kolmessa yliopistosairaalassa: Tampereella 19.11. Helsingissä 20.11. ja Oulussa 21.11.
Sairaaloiden elinsiirron saaneita lapsia hoitavilla osastoilla tai poliklinikoilla järjestetään tapahtuma, jossa lapset saavat esiintyä sankareina ja pukeutua haluamikseen hahmoiksi. Paikalla oleva ammattikuvaaja ikuistaa perheen pienet sankarit. Vertaisvanhemmat ja liiton työntekijät pitävät vertaiskahvilaa ja kertovat liiton toiminnasta.

Lapsille ja nuorille tehdään vuosittain 20–25 elinsiirtoa. Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä lapsille oli tehty 24 elinsiirtoa. Elinsiirtoa tarvitsevilla lapsilla on usein synnynnäinen vika, joka aiheuttaa vakavan sairauden. Vaivat ilmenevät jo lapsen ensimmäisinä elinkuukausina. Elinsiirto on parantumattoman sairauden viimeinen hoitokeino.

"Yleisin syy lapselle tehtävään elinsiirtoon on munuaisensiirrossa synnynnäinen nefroosi tai virtsateiden rakennepoikkeavuudet, maksansiirron syynä on yleisimmin sappitieatresia. Sydänsairauksista sydämensiirtoon voi johtaa sydänlihassairaus eli kardiomyopatia tai rakenteellinen sydänvika", kertoo lasten elinsiirtolääkäri Timo Jahnukainen HUS:n Lastensairaalasta.

Hänen mukaansa tänä vuonna elävältä luovuttajalta tehtyjä munuaisensiirtoja on ollut aiempaa enemmän, noin 70 prosenttia kaikista, kun yleensä näitä on noin puolet lasten munuaisensiirroista. Luovuttajana on useimmiten toinen vanhemmista.

Aikuisen munuainen voidaan siirtää yli 10-kiloiselle lapselle. Maksa ja sydän saadaan aina aivokuolleelta luovuttajalta. Maksansiirto lapselle voidaan tehdä aikuisen maksan osasiirtona, mutta sydämensiirron saajan on oltava suurin piirtein samaa kokoluokkaa luovuttajan kanssa.

Onnistuneen elinsiirron jälkeen lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys on yleensä normaalia. Lapsi voi leikkiä, harrastaa ja liikkua muiden tavoin sekä käydä päiväkodissa ja koulussa. Suomessa lasten elinsiirtojen tulokset ovat hyvää kansainvälistä tasoa.

Kaikkiaan Suomessa tehdään vuosittain noin 370 elinsiirtoa. Uutta elintä odottaa kuitenkin jatkuvasti noin 550 ihmistä.
Rekisteröidy elinluovuttajaksi nyt!

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2018. All Rights Reserved.