• Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
Previous Next

Lakiluonnos tuli puskista - Mitä pirua STM?

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) laski kesälomien aikana ulos melkoisen kuprun. Asiakas- ja potilaslakiluonnos lähti lausuntokierrokselle vähin äänin. Ensihoidon mielipidettä ei luonnokseen pyydetty ollenkaan, vaikka laki toteutuessaan muuttaisi ensihoidon luonnetta radikaalisti. Laki siirtäisi ensihoitajille osan poliisin tehtävistä, mistä kärsisivät sekä potilasturvallisuus että ensihoidon työturvallisuus.
Mitä pirua STM? on täysin oikeutettu kysymys.



STM lähetti lausuntokierrokselle luonnoksen asiakas- ja potilaslaista. Vastaanottajat saivat luonnoksen luettavakseen heinäkuun alussa. Ensihoito ei kuulunut tähän porukkaan. Ei siltikään, vaikka laki toteutuessaan vaikuttaisi ensihoitoon merkittävästi. Se toisi ensihoitajille osan poliisin toimivallasta, minkä jälkeen todennäköisesti kävisi niin, että poliisi saataisiin tueksi ensihoidon tehtäville entistä harvemmin. Laki toteutuessaan heikentäisi potilasturvallisuutta sekä ensihoitajien työturvallisuutta.

Laki tullessaan toisi ensihoitajille mahdollisuuden käyttää rajoitustoimenpiteitä, jotka kahden ensihoitajan tekemänä on lähes tekemätön paikka. Aggressiivinen potilas pitäisi rajoittaa, hoitaa ja kuljettaa vastoin potilaan suostumusta kahden henkilön voimin ilman poliisin koulutusta ja välineitä sekä ilman, että hänelle aiheutuu kipua. Ei onnistu ensihoidossa.

Ensihoidon potilasmateriaali, varsinkin viikonloppujen ja juhlapyhien aikaan, on sellainen, että heistä iso osa täyttää lakiluonnoksen tarkoittaman rajoittamisen käytön edellytykset. Koska ensihoidon resurssit ovat noina aikoina muutenkin kuormittuneet, on yhä todennäköisempää, että hätätilapotilas jää ilman riittävän nopeaa apua. Jos lakiluonnoksen määrittämistä tehtävistä haluttaisiin selvitä, resursseja tarvittaisiin kipeästi lisää. Paitsi, että niistä ei selvittäisi sittenkään, sillä rajoittamista ei ole koulutettu ensihoitajille ollenkaan.

Ensihoitajien työssään kokema väkivalta on jo nyt tunnettua - vaikkei kaikissa piireissä niin tunnustettua. On lienee selvää, ettei väkivalta ensihoitajia kohtaan ainakaan vähene, jos potilaita ryhdytään rajoittamaan. Päinvastoin, tämä lakiluonnos toteutuessaan tulee lisäämään ensihoitajien kokemaa väkivaltaa entisestään.


Asiakas- ja potilaslakiluonnoksesta löytyneitä ihmeellisyyksiä

Kiinnipitämisestä luonnosteltu lakipykälä (105§) antaisi ensihoitajille toimivallan pitää kiinni potilaasta silloin, kun se tämän terveyden kannalta on tarpeellista. Jos ensihoitajille laitettaisiin tällainen toimivalta, todennäköisesti kävisi niin, että poliisia näkyisi ensihoidon apuna entistä vähemmän. Poliisi saattaisi tulkita, että kun ensihoitajilla on toimivalta itsekin toimia, niin he eivät lähetäkään apua niin hanakasti. Miksi lähettäisivätkään, jos kerran paikalla olevilla on toimivalta - kyllä siinä sellainen lähtökohta on, että sitä myöskin käytetään.
Ensihoitajia hämmentää kiinnipitämisestä annetussa lausunnossa erityisesti käytännön mahdottomuus: Miten pidetään kiinni aggressiivista potilasta kahden ensihoitajan vahvuudella hoidollisin menetelmin (kipua tuottamatta) paikassa, jossa ei ole lisäkäsiä saatavilla välittömästi?

Ensihoitajille ollaan tarjoamassa oikeutta myös potilaan rajoittamiseen välinein (108§). Lain perusteluista jää epäselväksi kaksi asiaa. Mitkä ovat rajoittamisvälineet ja miten välinen rajoittaminen käytännössä tehdään.

Ensihoidossa pitäisi lakiluonnoksen mukaan (109§) myös ottaa haltuun potilaalta aineita ja esineitä. Taas perusteluosassa jää epäselväksi perustavaa laatua oleva kysymys. Miten kaksi ensihoitajaa ottaa astalon, puukon tai puntarin haltuun, jos potilas ei siitä suosiolla luovu?
Aineiden ja esineiden haltuunottoon kuuluu myös niiden säilyttäminen ja takaisin luovuttaminen. Aseiden kohdalla säilytys tarkoittaa asianmukaista lukittavaa asekaappia.

Kun haltuun otettuja aineita ja esineitä ryhdytään lain mukaisesti vuorokauden jälkeen luovuttamaan takaisin, niin syyllistyykö hoitoketju huumausainerikokseen, jos se luovuttaa takaisin haltuunsa ottamiaan huumeita?

Lakiluonnoksessa oleva hoitoon määrääminen päihteiden vuoksi potilaan vastustelusta huolimatta on ensihoitajien näkökulmasta todella kyseenalainen. Periaatteessa kaikki runsaasti päihteitä ja iv-huumeita käyttävät potilaat ovat koko ajan sellaisessa terveydellisessä vaarassa, että heidät voitaisiin tämän lakiluonnoksen perusteella toimittaa hoitoon ilman potilaan suostumusta. Varsinkin viikonloppuisin ja juhlapyhisin ensihoidon asiakkaista selvä enemmistä täyttäisi tämän lakipykälän kriteerit.
Suunnitteilla olevaan lakiin liittyy myös henkilön katsastus. Sen mukaan ensihoitajat eivät enää saisi puhalluttaa potilasta ilman hoitavan lääkärin päätöstä.

Mielenkiintoinen lisämauste lakiluonnoksessa on eittämättä myös sen viimeinen pykälä, jossa toimenhaltijat rinnastetaan virkamieheen tehdessään virheen, jolloin sovelletaan virkamiehen rikosoikeudellista vastuuta. Sen sijaan jos ensihoitaja saa töissä turpaansa, ei laki tarjoa virkamiesstatusta, vaan kyse on edelleenkin normaaleista pahoinpitelyrikoksista. Tässä kohtaa ministeriön tapa ajatella on vähintäänkin erikoinen.

Edellä mainitun kaltaiset kuningasideat eivät lopu tähän, vaan lisää löytyy asiakas- ja potilaslain luonnoksesta. Sen yhteydessä todetaan myös, että esitetyt muutokset voidaan ottaa käyttöön lähes ilman lisäkuluja. Ensihoidossa kuitenkin nähdään, että tällainen villin lännen -meininki tulee nimenomaan lisäämään resurssien tarvetta. Se lisännee edelleen myös ensihoitajiin kohdistuvia väkivallantekoja.

Siksi ihmetyttääkin, kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) kirjoittaa blogissaan seuraavaa:
"Pidän tärkeänä, että maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanossa yhtenäistetään turvallisuutta edistäviä käytäntöjä sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta.
Väkivallan uhan ja muiden psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentäminen työpaikoilla on tarpeen, koska turvallisessa työpaikassa työskentelee terveitä ja hyvinvoivia työntekijöitä. Työhyvinvoinnilla on suora yhteys asiakastyytyväisyyteen, palvelun laatuun ja työn tuloksellisuuteen. Kun työntekijä voi keskittyä rauhassa työhönsä, hän pystyy antamaan parasta mahdollista hoitoa."

Missä menee sosiaali- ja terveysministeriön linja hoitohenkilökunnan työturvallisuudessa ja potilasturvallisuudessa, jos ministeri Saarikko lausuu edellä mainitusti ja toisaalta ministeriön salaisissa kammioissa valmistellaan lakia, joka todennäköisesti vaikuttaa täysin päinvastaisesti.

Teksti Marko Partanen

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2018. All Rights Reserved.