• Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
Previous Next

SEHL: Hybridiyksikkö heikentää ja vahvistaa resursseja

Hybridiyksiköt eli monitoimiyksiköt puhuttavat kenttää. Siinä ambulanssin kalustoon lisätään pelastustoimen kalustoa, ja yksikön miehittävät ensihoitaja ja palomies. Siten yksikkö voidaan hälyttää suorittamaan sekä ensihoidon että pelastustoinen tehtävää.
Suomen Ensihoitoalan Liitto (SEHL) näkee, että hybridiyksikkötoiminta sekä heikentää että vahvistaa resursseja.

Heikentävätkö vai vai vahvistavatko hybridiyksiköt resursseja?

Suomen Ensihoitoalan Liiton (SEHL) mukaan asia ei ole yksiselitteinen. Resurssinäkökulmasta liitto näkee uudessa suuntauksessa sekä heikennyksiä että vahvennuksia.
Kustannustehokkuushyötyä liitto arvioi ensihoidon ja pelastustoiminnan yhdistämisestä hybriditoiminnalla olevan vain silloin, kun hybriditoimintaa sovelletaan paikkakunnilla, joissa ensihoidon sekä pelastustoimen tehtävät ovat vähäisiä, eikä paikkakunnilla ole suuria riskikohteita.

Hybridiyksiköiden tilastoja tarkasteltaessa suurin osa työtehtävistä on ollut ensihoidon tehtäviä. Maaseudulla tai paikoilla, joissa on vähän tehtäviä ja missä hybridiyksikön käyttö voisi tulla kysymykseen, on pitkät kuljetusmatkat lähimpään hoitolaitokseen. Hybridiyksikön potilaskuljetukset aiheuttavat vääjäämättä myös pelastustoimen valmiustyhjiötä, niitä voi tulla useasti päivän aikana. Hybridi ei saa heikentää jo saatavilla olevaa pelastustoiminnan vahvuutta. Myös päällekkäisten työtehtävien riski on olemassa, ja pienennetyillä resursseilla järjestelmä on herkemmin haavoittuvainen, SEHL:istä todetaan.


Mikä on kantanne ensihoitajan osallistumisesta pelastustoimintaan?

Hybriditoimintaan osallistuvat ensihoitajat ovat saaneet työnantajiensa tarjoamaa pelastustoiminnan koulutusta vaihtelevasti, niin koulutuksen kesto kuin  sisältökin ovat vaihdelleet. SEHL ei hyväksy kirjavaa koulutusta kun luodaan pysyviä toimintamalleja.
Osalla ensihoitajista on kuitenkin ollut jo valmiiksi sekä pelastustoiminnan kokemusta että koulutusta. Tämä olisikin hyvä huomioida valittaessa henkilöstöä tehtävään.
Työtehtävien muuttuminen, lisäkoulutus ja sen myötä myös lisävastuu ei ole näkynyt ensihoitajien palkkauksessa, joten edunvalvonnan epäkohtaan pitää myös kiinnittää huomiota.

Joidenkin alueiden pienillä pelastustoimen varallaoloresursseilla voi olla haasteita ylläpitää savusukellusvalmiutta, joten voi olla mahdollista, että hybridin ensihoitaja joutuu suojaparin tehtävään, siinä turvataan savusukellusvälinein savusukellusta tekevän työparin toimintaa. Pelastuslaki kuitenkin määrittelee selkeästi, että pelastustyötä päätoimisesti tekevillä pitää olla pelastusalan ammattitutkinto. Lain mukaan ensihoitaja ei siis voi osallistua pelastustehtäviin. SEHL haluaakin nostaa esiin asiaan kiinteästi liittyvän työturvallisuusnäkökulman; riittämätön koulutus pelastuksen tehtäviin on selkeä työturvallisuusriski sekä parina olevalle pelastajalle kuin ensihoitajalle itselleen, avun tarvitsijaa unohtamatta.

Saatavilla olleissa tilastoissa hybridiyksiköiden tehtävistä on selkeä enemmistö ollut ensihoidon tehtäviä. Vastaavasti pelastustoiminnan tehtävämäärät ovat olleet pieniä. Herää huoli siitä, miten ensihoitajien osaamista ylläpidetään pelastuksen moninaisissa tehtävissä. Viikoittainen harjoittelu tulee olla säännöllistä sekä pelastuksessa että ensihoidossa.

 

Pilotointeja tarvitaan tietyin ehdoin

Hybriditoiminta edellyttää, että ensihoitajat saavat koko valtakunnassa samanlaisen ja samanlaatuisen lisäkoulutuksen, joka kattaa lain kirjaimen. SEHL:n mielestä yksikössä olevan ensihoitajan tulee olla hoitotason ensihoitaja, jotta esimerkiksi lääkehoitoa voidaan toteuttaa laajemmin. Hänellä tulee myös olla useamman vuoden työkokemus. Vastaavasti pelastustoiminnan työntekijän ensihoidon koulutusta ja osaamista tulee lisätä.

Hybriditoiminta vaatii tarkan tehtävänjaon etukäteen, jotta toiminta on turvallista tekijöille, potilaille ja pelastustoimen asiakkaille. Tehtävän- ja vastuunjako tulee sopia kirjallisesti sekä  työn vaativuuden arvioinnin avulla tulee tarkastella palkkaus kuntoon. Hybridiyksikössä toimiminen vaatii jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä harjoittelua, jotta ammattitaito säilyy myös harvemmin tapahtuvilla työtehtävillä.

SEHL kannattaa hybridin kaltaisia pilotointeja. Jotta pelastus- ja ensihoitoalaa voidaan viedä eteenpäin, on tärkeää, että kehitetään uutta ja mietitään rohkeasti uusia mahdollisuuksia. Hankkeisiin on kuitenkin pystyttävä varaamaan riittävät resurssit ja budjetit, jotta niiden mahdollisuudet saadaan esiin. Aika näyttää, millaiseksi hybridin rooli  lähivuosien aikana ja soteuudistuksen myllerryksessä muodostuu, SEHListä sanotaan.

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2018. All Rights Reserved.