• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

"Lasarus, tule ulos!"

Lasarus-ilmiö on tunnettava ja siihen on osattava suhtautua asianmukaisesti. Muuten tilanteesta saattaa jäädä potilaan omaisille traumoja ja saatetaan alkaa syyttää, etteivät ensihoitajat osaa hommiaan. Lasaruksen on tultava ulos piilostaan - kaikkien tietoisuuteen.

 




Oulussa, Tampereella ja Turussa potilaan elintoiminnot palautuivat tuloksettomana lopetetun elvytyksen jälkeen. Sydän alkoi lyödä ja hengenvetoja ilmaantui spontaanisti potilaan kuitenkaan tulematta tajuihinsa. Tapahtumat päätyivät iltapäivälehtiin, jotka revittelivät tapahtumalla, joka on täysin normaali mutta, jonka patofysiologiaa ei tunneta. Kun kuolleeksi luultu yhtä äkkiä alkoikin elää, sai ensihoitokin siipeensä. Turhaan. Kyseessä oli Lasarus-ilmiö, jossa aika on ehtinyt tehdä tehtävänsä eikä potilaasta ole enää eläjäksi.

Lasarus-tapaukset nousivat ensihoitajien kahvipöytäkeskusteluihin. Mutta kun niistä ryhdyttiin etsimään tutkittua tietoa, sitä ei ollut. Oli vain yksittäisiä tapahtumaselostuksia.
"Keskustelimme työkavereiden kanssa, että isketään tähän kiinni, sillä takuulla ketään ei ole sitä vielä tutkinut", tutkimusjohtaja, ensihoidon ylilääkäri Markku Kuisma sanoo.

Aineistoa alettiin kerätä 2011. Kuudessa vuodessa ilmaantui 840 tuloksettomana lopetettua elvytystä, joissa viidessä ilmeni Lasarus-ilmiö. Potilaan sydän alkoi lyödä ja hengenvetoja ilmaantua, kun hoitotoimet oli jo lopetettu 3-8 minuuttia aiemmin.

"Tutkimuksessa monitoroimme potilasta hoitotoimien päättymisen jälkeen 10 minuuttia, siksi olemme ehdottaneet kyseistä aikaa myös yleiseksi suositukseksi", Kuisma sanoo.
Laskennallisesti Lasarus-ilmiö ilmaantui kuusi kertaa tuhatta tuloksettomana lopetettua elvytystä kohti. Neljällä Lasarus-potilaalla oli lähtörytminä PEA ja yhdellä ASY. Yksikään tapauksista ei ollut perinteinen sydäninfarkti, vaan kaksi heistä oli hoitokodin asukkaita ja kerran taustalta löytyi häkämyrkytys, aortan dissekaatio ja verenvuoto.

"Tapaukset olivat hyvin erilaisia mutta neljä heistä oli kohdatessa ja elvytystä lopetettaessa  PEA:ssa, joka oli heille yhdistävä tekijä. Mielestäni tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että Lasarus-ilmiöitä yhdistää PEA-rytmi."

"On selvää, että asystole ja kammiovärinä eivät kierrätä verta mutta PEA:ksi luultu rytmi voi kierrättää, vaikka rannepulssi ei tunnu. Se on diagnostisesti haasteellinen, jos ei voida tehdä sydämen ultraäänitutkimusta", Kuisma pohtii.

Hän ei lähde spekuloimaan sillä, että yleistyvätkö Lasarus-tapaukset samalla kun mekaaniset paineluelvytyslaitteet yleistyvät, mutta toteaa kysymyksen olevan mielenkiintoinen ja tavallaan liittyvän tutkimukseenkin.

"Invasiivisten hoitojen vaikutusta ei tunneta mutta materiaalissamme oli kaksi tapausta, jotka jouduimme raportoimaan. Toiseen niistä liittyi auto-PEEP:in poistumisen vaikutus, kun pakkautunut veri pääsi liikkeelle ja toiseen tapaukseen liittyi vahingossa päälle jäänyt noradrenaliini-infuusio, joka huomattiin vasta, kun elvytys oli jo lopetettu."

Kuisma nostaa tutkimuksen tärkeimmäksi tulokseksi sen, että Lasarus-tietoutta on lisättävä. Ensihoitohenkilöstön on tunnistettava tilanne, osattava suhtautua siihen oikein ja tiedettävä että kyseessä on normaali tilanne, joka on hoidettava tahdikkaasti loppuun asti tilanteeseen sopivilla hoito-ohjeilla. Mitään erillisiä Lasarus-ohjeita ei tarvita.

"Henkilöstön koulutus onnistuu helposti luentona normaalin koulutuspäivän lomassa. Asia ei vaadi erikseen jalkautettavia isoja koulutuspaketteja", Kuisma sanoo.

Tutkimukseen liittyi myös ensihoitajien, lääkäreiden ja omaisten reaktioita selvittävä osuus. Sitä ei liian kvalitatiivisena osiona hyväksytty tieteellisesti julkaistavaksi. Reaktioita selvittävän osuuden mukaan ennen tutkimusta täydennyskoulutettu henkilöstö osasi suhtautua Lasarus-ilmiöön ammatillisesti ja asianmukaisesti, joskin hämmästellen.

"Sairaalan ulkopuolella Lasarus-ilmiöstä saattaa jäädä omaisille traumoja ja ajatus siitä, että ensihoito ei osaa hommiaan. Se voi johtaa juridiseen prosessiin aivan turhaan, sillä kyse on normaalista ilmiöstä", Kuisma sanoo. Hänen mukaansa myös ERC:n elvytyssuosituksiin tämä asia tulisi lisätä, sillä niistä johdetaan myös suomalaiset ohjeet.
"Nyt ERC:n ohjeissa ei ole tästä sanaakaan", Kuisma sanoo.

STM on avaamassa kuoleman toteamiseen liittyvää asetusta. Tutkimusryhmä esittää, että Lasarus-ilmiöön liittyvät asiat tulisi täsmentää samalla myös asetukseen, vaikka se avataankin aivan muusta syystä.
"Meidän täytyy osata määrittää aika, jolloin potilas on kuollut siten ettei se ole pelkkää byrokratiaa."

Kuisma kertoo olevansa tyytyväinen, että tutkimus on saatu nyt päätökseen.
"Tämä tutkimus on hyvä esimerkki siitä, kun käytännönläheisestä asiasta puuttuu tutkimustieto ja puute korjataan pienellä budjetilla.”


Teksti Marko Partanen 

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2016. All Rights Reserved.